Tasapainon hakemista... Väliaikaelämä on pian taakse jäänyttä elämää, tuleva vaatii asennetta. Sellaista erityistä asennetta jolla mennään soitellen sotaan, tuulta päin vaikka sydäntä kylmäisi. Suuri tuntematon odottaa... *Etsii pimeässä edelleen sitä katkaisijaa*

Tässä kohtaa elämää nousee vangin ja omaisen omat välit esiin kuin hirviö suosta. Ja niissä väleissä on paljon anteeksi annettavaa.
Kun koko tulevaisuus on käsillä tuntuu se omaisesta ylivoimaiselta. Pian ei ole enää vankilaa joka tarjoaa rajoitteiden ja kaiken synkkyytensä lisäksi myös suojaa. Suojaa sille että asioihin ei tarvitse tarttua, ei ole tarpeen kuin rakastaa. Ja rakkaus on silloin helppo valinta. Nyt on kokonainen avioliitto rakennettavana ja palikoista puuttuu, osa on hiukan rikki ja loppuja ei edes halua löytää. Onko kukaan nähnyt mihin omainen laittoi positiivisen ajattelunsa?

Omainen piiputti itsensä siihen pisteeseen että uni löytyy enää purkista. Vanki ei anna armoa, vanki vaatii ja pyytää aina vain lisää. Se että hän omaiselle kertoo ettei näin halua tehdä ja tekee kuitenkin ei auta asiaa yhtään. Jossain kohtaa matkaa on hämärtynyt raja mihin vanki loppuu ja mistä omainen alkaa.
Elämä on kuin pendolino joka kiitää hurjaa vauhtia läpi sysipimeän yön.

Hehkutinko joskus sitä että kerran vanki tulee kotiin? Tässä vaiheessa tuomiota alkaa omainen olla niin väsynyt että jollain tasolla sitä toivoisi ettei minkään tarvitsisikaan muuttua. Varsinkaan kun se ei lupaa helpotusta. Se lupaa lisää asioita joille olisi annettava itsestään vielä se viimeinenkin pala. Kaikki pyörii vangin kotiutumisen, yhteiskuntaan kiinnittymisen, arkeen oppimisen, sen sekä tämän ympärillä. Omainen istuu elämänsä rauniossa hiljaa itkien...

Lapset iloitsevat. Isä tulee kotiin. Kiva.

Työyhteisössä tapahtuneet muutokset ja kehitys asettavat omat haasteensa. Vaikka omainen kuinka koittaisi sopeutua uusiin tilanteisiin ja nauttia siitä mitä tekee tulee aina eteen uusi ihminen joka ei anna mitään, mutta on ilomielin ja riemulla ottamassa.
Johonkin on vedettävä raja, mutta vedetäänkö se tähän? Vedetäänkö se tänään? 
Soititte matkapuhelimeen joka ottaa teidät vastaan Ma - Pe virka-aikaan. Ihminen ei ole tavattavissa iltaisin eikä viikonloppuisin.

Vankila merkitsi rangaistusajan suunnitelmaan koevapauden. Vanki on noudattanut suunnitelmaa omaltaosaltaan. Muutama viikko jäljellä, aikooko vankila noudattaa kyseistä sopimusta joka kuitenkin on molempia osapuolia sitova?

Omainen vetää kahluusaappaat jalkaansa ja lähtee reippain askelin kohti uutta maanantaita...