Jälleen vetoasin vankeuslakiin ja kysyisin että miten tukee vangin oikeutta ylläpitää suhteitaan läheisiinsä se ettei pian kahteen viikkoon ole yksikään lähettämistäni kirjeistä tavoittanut vankiani?

Lapset kirjoittivat ja piirsivät koskettavat kirjeet. Nekö hukkuivat matkalla?
Pieni tyttö harakan varpain kertoi isälle kirjeessä ikävästään, lisäsi vielä:
"Olisi hauskempaa jos olisit täällä".
Tämäkään viesti ei vankiani ole vieläkään tavoittanut. Vähän isompi poika piirsi kirjeeseen paljon puhuvan kuvan. Itsensä, siskonsa, isän, äidin omakotitalon pihalla aurinkoisena päivänä, kaikille hymyilevät kasvot.
Vankini sai kuulla vain puhelimessa millaisia kauniita ja koskettavia kirjeitä hän olisi lapsilta voinut saada jos hänelle postinsa toimitettaisiin.

Onneksi hän voi soittaa. Siihen muutamaan minuuttiin onkin sitten mahdutettava paljon asiaa. Hänen kirjeensä tulee minulle. Minä en sentään ole postisaarrossa.
Kirjekyyhky olisi kai luotettavampi taho tai pulloposti.
Ehkä jätämme vain lähettämättä kirjeet, voihan hän sitten kotiin saapuessaan lukea miten olemme häntä kaivanneet.

Tässä koetellaan omaisen kärsivällisyyttä. Vanki ohjeisti omaista ennen lähtöään että jos kovasti soittelen ja kiusaan herkkiä ja avuttomia vankilan työntekijöitä soitoin epäkohdista he kostavat sen vangilleni.
No eihän suomen vankiloissa sentään näin toimita jos asioista tälleen julkisesti puhutaan, mutta näin meidän kesken näin voisi varmaan sanoa.
Olenkin ajatellut että ehkä minä en soitakaan, en kiusaa työntekijöitä mitättömin valituksin. Sen saavat tehdä häntä siviilissä hoitaneet tahot.

Blogiin on tullut kivasti kommentteja. Kiitos niistä tasapuolisesti kaikille!
Omaisen sydäntä lämmittää se että muut omaiset avautuvat ja tuovat julki näitä epäkohtia, sen miten heitä ja heidän vankejaan on kohdeltu väärin.
On helppo ajatella että suomessa vankeja kohdellaan hyvin kun televisiokin tulee kuin manulle illallinen ja lakiakin juuri uudistettiin.
Niin, on helppo ajatella näin ellei kukaan julki tuo sitä todellisuutta.
Jatkakaa vaan kommentointia rakkaat omaiset! Sähköpostistaan ja täältä on tämä omainen saanut hyviä neuvoja, sellaisia joita kukaan ei olisi omaiselle kertonut ellette te olisi, kiitos!

Googlella löysin Johanneksen vankilapäiväkirjan, viikolla 24 hän kirjoittaa kauniisti meistä omaisista.