Sehän ei ole salaisuus miten kiihkeästi omainen on jo hyvän aikaa odottanut että lehdet kellastuu ja pian sen jälkeen sataa ensilumi.
Mutta hauskoja nämä muutkin lieveilmiöt.

Omainen kävi tänään aivan normaalisti kaupassa, hikoili sinne kävellessään kuin pieni kärsäkäs. Kaupassa se sitten iski, pian tulee talvi, ihan pian ja vangilla palelee siellä suuressa kylmässä talossa varpaat. Ehkä pientä ylireagointia, mutta muu siinä ei auttanut kuin kävellä viereiseen liikkeeseen sukkalankojen hakuun.
Ja mistäköhän lähtien omainen on muka osannut kutoa? Olisi mielenkiintoista tietää se.

Mutta nyt, useita tunteja myöhemmin on varsi ja kantapää ensimmäisestä sukasta valmis. Nähtävästi sitä vanhakin koira oppii uusia temppuja kun rautalangasta vääntää.

Vanki soitti, kyllä, se sentimentaalinen hölmö soittaa toiselle samanmoiselle joka ikinen päivä :). Kertoi hurjaa legendaa siitä miten on nyt viikon saanut käsikauppalääkettä resepti lääkkeen sijaan ja syy on se että reseptilääke ei kuulu talon listoille ja se mikä vangille joskus alussa jouduttiin tilaamaan on loppu.
Ihan maalaisjärjellä ajateltuna sitä olisi pitänyt tilata lisää kun ekan erän viimeinen laatta korkattiin. Tietysti se voi myös olla että ne pikku pikku pillerit lisääntyvät keskenään siinä pikkuruisessa pahvisessa lemmenpesässään, mutta jokseenkin epätodennäköistä.

Joten, vangin allergia voi loistavasti, vanki hieman heikommin.

Omainen ristii pienet kätösensä ja lujasti toivoo ettei vanki sairastu talossa ollessaan tähän uutuuttaan kiiltävään possunuhaan. Kun allergia on hoitamatta niin astma voi mainiosti ja siten saattaisi moiset possu sun muut flunssat olla kohtalokkaitakin.
Ja possunuha lääkkeet on kalliita, mahtaakohan olla talossa ollenkaan mahdollista saada? Mahtuvatkohan listoille moiset?

Mutta talvella sitten ei ainakaan palele varpaat. Voi sitte fiilistellä kopissaan villasukissa, itse ostamansa pöytävalaisimen loisteessa. Kyllä, niin hassulta kuin se saattaakin kuulostaa ni talo tarjoaa kattovalon, muun valon lähteen saa vanki kustantaa itse. No, omainenhan sen sitten kyllä kustantaa... Senkin.