Tämä on niitä sunnuntai aamuja kun tapaamiseen lähdön odottelu on ihan yhtä tuskaa.
Koskaan siellä ei ole sopivaan aikaan. Puolen tunnin odottelu siinä valkeassa pienessä huoneessa ei houkuttele. Vai oletko koskaan miettinyt miltä tuntuisi viipyä tuntemattomien ihmisten kanssa vaikka hississä puolen tuntia?

Jos taas menet myöhemmin... Ei, sitä riskiä taas ei voi ottaa, ajoissa on lähdettävä että varmasti olet ajallaan perillä, ettet myöhästy.
Henkilökohtaisesti omainen on läpeensä täynnä näitä aamuja.

Mutta kun tämä sunnuntain 40 minuuttia on se ainoa tapa toista nähdä niin joka sunnuntai sitä löytää itsensä vahtimasta kelloa samoihin aikoihin.
Ja se 40 minuuttia menee nopeaan, aina liian nopeaan. Sen sijaan se puoli tuntia ei mene lainkaan niin nopeaan... Voi rähmä.

Tänään pitää pysähtyä matkalla ostamaan lehtiä. Omainen autuaasti moisen unohti eilen. Ja partateriä. Mahtavatkohan ABC:t sellaisiakin myydä? Toivottavasti ja kohtahan se selviää :).

Aamu auringon herättämä omainen kiittää, kuittaa ja poistuu. Mukavaa sunnuntaita kaikille !!!